No nyt on mäsä tietsikka taas kunnossa, joten pääsen kertomaan uusia juttuja. Kaikkea kivaahan tässä on ehtiny tapahtua, vaikka kyllähän tähän olemiseen on jo tullut tutut rutiinit. Yhtenä päivänä Tuisku oli ollu koiranäyttelyssä ja tuli mulle näyttämään ruusukkeitaan ja kertomaan menestyksestään. Mä oon niiiiiiin ylpee, ku mulla on niin hieno (sukulais)kaveri!!! Emäntä kattelee muakin jo sillä silmällä, että JOS mäkin menisin joskus näyttelyihin...
IMUROINTIPUUHAT
Maila-mummolla oltiin taas saunomassa ja olin ihan vähällä törmätä siihen kattiin! Tosin mä en oikee ehtiny mitään huomatakaan, ku se kissa livahtikin toisesta ovesta ulos.
Emäntä imuroi siellä mummolassa ja se puuha on mulle ihan herkkua. Mä rrrrrrrakastan imuria! Mä hypin sen ympärillä innoissani jo ennenkuin se alkaa hurista - ja varsinkin sitten kun se hurisee. Ja ku imurointi oli lopetettu ja imuri laitettu paikalleen keittiön nurkkaan, mä kävin vähän väliä heiluttamassa sille häntää. On se Ihana!
Mutta yhtenä päivänä Emäntä teki mulle katalan tempun: se imuroi kotona eteisessä, eikä antanu mun tulla imuria moikkaamaan. Mä ulvoin tuvassa koko imuroinnin ajan!!!
Onneks sit eilen sain olla mukana, ku imuroitiin koko tupahuusholli. Mä vaan hypin innoissani imurin ympärillä, enkä yhtään yritä tarttua siihen suuttimeen (mitä Emäntä ihmettelee) ja käyn välillä nuolasemassa sitä konetta. Ja oon koko ajan innoissani. Enkä edes sähköjohdosta ole kiinnostunu. Se hurina siinä vissiin on niin kotoista ja kaverillista.
SYSTERIN KUULUMISET
Yhtenä päivänä kuulin myös kuulumisia mun Elsa-siskostani. Emännät kertoivat meistä toisilleen suut vaahdossa ja nauroivat, kun ollaan niin samanlaisia. Ja tuntu Emännätkin olevan monessa asiassa samanlaisia: ainakin ne on hankkineet ihan samanlaisia tarvikkeita meille. Kopatkin samanlaisia ja työpaikoilla samanlaiset aitaukset yms. Hauskinta oli meijän käyttäytyminen autossa matkustaessa. Me kumpikin tykätään mennä koppaan innokkaasti, mutta ei millään tultais sieltä pois! Yhdestä asiasta mä oon ihan kateellinen systerille: se on päässy pentukouluun! Mutta arvatkaapa mitä? Siitä innostuneena mun Emäntä otti kans selvää, mitä mahiksia täällä Mäntsälässä olis ja - tadaaaaa! - mä pääsen perjantaina pentuleikkikouluun!!! Iiiiiik, siellä mä nään muita pentuja ja saan leikkiä vertaisteni kanssa. (Ku toi Tuiskukin on jo niin aikuinen, ettei sitä huvita niin paljon leikkiä, ku mä haluaisin.)
HOITOTOIMET
Emäntä on antanu mulle matolääkettä, eikä se haittaa mua yhtään! Tai kyllä mä vähän yritän pitää hampaita tiukasti yhdessä, mutta Emäntä vaan kaivaa mun suun auki ja sit ruuttaa lääkkeen kurkkuun. No, en mä ole siitä moksiskaan. Saan kuulemma perjantaina rokotuksen - mitähän sekin tarkottaa? Mä kerron sit ku tiedän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti