sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Sitä ollaan niin kilttiä poikaa!!!

Nii-i, en mä kokoajan tee pahaa. Nyttemmin mä oon armahtanu Emäntää sillai, että lenkillä hyppään aina (kuivaan) ojaan kakalle. Ei tartte Emännän kanniskella kakkapussia kilometrikaupalla. Kovasti saan kehuja! Siks nyt useimmiten lähetäänkin lenkille siihen suuntaan, missä on se oja. Toiseen suuntaan mennessä ei ole ojaa, joten se hätä yllättää aina naapurin tontin kohdalla - ja siitä Emäntä ottaa kakit mukaan ja joutuu niitä kantamaan koko loppumatkan. On joskus käyty takasin kotiroskiksellakin ja vasta sit alotettu lenkki uudelleen ;)

Mä oon kyllä muutenkin osottanu kiltteyttäni, mutta justiin nyt en muista, että miten!

Tännehän mä en ole viel muistanu kertookaan, kuinka mä tuppasin makoilemaan keittiön lieden päällä. Ekalla kerralla jäin kiinni itse teossa, ku Emäntä tuli sisään ja yllätti mut nukkumasta hellalla. Aikamoisella höökällä mut siitä häädettiin ;)  Tokalla kerralla Emäntä ei mun makoilua nähny, mutta hirvee hiekkakasa hellalla paljasti että siin oli joku maannu!!!  No, nykyään mua vahditaan niin, että jos mä käännän päätänikin vaan liettä kohti, ni heti tulee kielto. (Mun mielestä siinä ois ihan kiva nukkua, sehän on induktioliesi, eikä se lämpene vahingossakaan, koska eihän mussa ole magneettia!!!!!!!!!!!)

Ai niin, siitä kiltteydestä. Nythän mä oon jo monta iltaa ollu ihan kokonaan repimättä tyynyliinoja ja lakanoita, ku nyt on niin kuumat helteet, että mä en JAKSA!!! Läsäytän vaan luuni X-asentoon lattialle heti, ku oon iltatikun järsiny. En jaksa ees pompata iltapusua antamaan!

Terv. Fiksu

lauantai 17. toukokuuta 2014

Namien katoamistemppu.

Emäntä osti eilen neljä pussillista ihania nameja Mustista ja Mirristä ja tyhjensi yhden pussin takkiensa taskuihin, että voi mua sit kätevästi kouluttaa. Loput pussit se jätti "piiloon" kahvin- ja vedenkeittimen taakse keittiön työpöydälle. Tänään se sit oli ompelemassa koko aamun ja mä yksin kotona. Ja niin siinä oli käyny, että ku Emäntä tuli sisälle, ni kappas: yks namipussi olikin lattialla ihan typötyhjänä ja pussin palaset vaan silppuna. MIHINKÄHÄN ne namit sillain katos????????

maanantai 5. toukokuuta 2014

Touhotusta.

Mäpä sain todistuksen rallytokon alkeiskurssista. En jääny luokalle! Ja viikon päästä alkaa sit jatkokurssi.

Kotona mä oon taas kunnostautunu. (Emännän mielestä vähän kyseenalaisesti.) Oon meinaan salaa käyny keittiön työpöydällä. Ensin söin koulutusnamikupin tyhjäksi - ja Emäntä luuli, että Johanna tai joku muu on mua kouluttanu. Mut sit se havaitsi auringonvalossa pienet tassunjäljet pöydän pinnassa, joten mun salaisuus paljastui (koska ei meil asu ketään muuta pikkutassuista otusta ku mä). Ja seuraavalla kerralla kävin hakemassa sieltä pöydältä pullan! Se taas paljastu siitä, ku mä pyörittelin sitä pullaa pitkin lattiaa - enkä antanu ihmisten tulla lähelle. Emäntä kyl yritti mult napata sen pullan (vaikkei se itte ees syö sellasta!). No, kyl mä sit suostuin vaihtamaan sen kämäsen pullan ihanaan lihapasteijaan ;)

Lenkeillä mä oon ruvennu naurattamaan Emäntää. Vaik emmä kyl tiedä, mitä nauramista siinä on, ku jalannoston jälkeen hirveesti pöllytän takajaloilla potkien hiekkaa tai kuivaa ruohoa ympäriinsä. Aina se kumminkin nauraa sille touhulle.

Lenkeillä oon myös ruvennu syömään ruohoa. Emäntä ei siitä tykkää, mutta antaa se mun joskus syödä rauhassa, ku se on jostain lukenu, ettei se ainakaan ole vaarallista. Vappuna vetäsin naamaani liköörikonvehteja. Siitä Emäntä oli enemmän huolissaan, mutta ei mulle mitenkään käyny. Enkä mä loppujen lopuksi ehtiny niitä syödä kuin korkeintaan kaksi. Ja ne likööritkin meni sivu suun, sohvalle :(

Nyt olis taas (kolmannen) aamulenkin aika - jos tonne räntäsateeseen viittis mennä. Emäntä on menossa pikkupoikaa hoitamaan, joten se lenkittää mut varmuuden vuoksi, vaikkei tarttiskaan. Mut ku ei tiedä, kauanko joudun olemaan yksikseni.

Terv. Fiksu, The Touho