maanantai 24. maaliskuuta 2014

Koulussa taas.

Mäpäs alotin taas kouluhommat. Emäntä vei mut rallytoko-kurssille. Siel oon mä ja kaks muuta koiraa. Ne on pikkasen isompia kuin mä, varsinkin se leonberginkoira! Mutta ei se haittaa, samalla viivallahan me ollaan, ku kaikki alottaa rallytokoilun ihan alusta. Kaikkihan me jo osataan istua ja mennä maahan. Nyt opeteltiin lisäksi sivulle-käskyä (kahdella tavalla), mutta mä oon vähän häslä, enkä mee kovin hyvin (paitsi joskus sattumalta). Mut vikahan ei oo mussa vaan Emännässä - sehän se on se häslä! Ja opeteltiin myös maahan menoa liikkeestä. Hassua! Ja istumista Emännän edessä naama Emäntään päin. Ja sit piti istua paikallaan ja Emäntä käveli mun ympäri. Yhden kerran mä annoin sen mennä, muina kertoina mä kääntyilin sen mukana. Kyllä toi koulunkäynti on aika väsyttävää puuhaa. En jaksanu kotona enää tehdä juuri mitään. Senverran kuitenkin terästäydyin, että ku Emäntä jätti käsityönsä yhden kerran pöydälle (eikä ottanu sitä mukaan vessaan, niinku yleensä) ni mä hampsasin sen lankakerän suuhuni ja annoin sille kyytiä makkarista olkkariin. Kivasti se kerä purkaantu, mutta pahus vieköön, ku ei puikko irronnu neuleesta.  Sain kyllä kerän niin sotkuun, että kaamean kiljumisen jälkeen Emännällä meni melkein tunti, kun se selvitti sitä lankaa. Se ei kyllä päästäny mua lähellekään sitä hommaa vaan otti koko käsityöpuuhan mukaansa työhuoneeseensa, joka on ainakin viidenkymmenen metrin päässä kotoa. Jätti mut tupaan!!! Noh, mähän menin sit nukkumaan ja käväsin sitte vaan iltalenkillä, ku Emäntä oli rauhottunu ja tuli lenkittämään. Ja sit taas nukkumaan. Ja nukuin sikeesti aamulenkkiin asti. Ja lenkin jälkeen taas nukkumaan! Kyllä niiiiiiiin ramasee toi opiskelu!

Terv. Fiksu, The Lankavahti

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Aamupuuhat

Aamut on siitä mukavia, ku aamulenkin jälkeen voi pomppasta sänkyyn ja reuhtoa Emännän yöpaitaa. Se onkin ainut vaate, mitä multa ei heti viedä pois. (Emäntä on vissiin kyllästynyt yöpaitaansa ja toivoo salaa, että se vähän menis rikki, että sais uuden!) Kotiväen ollessa aamukahvilla, mä myllään ensin yöpaidan kanssa ja sitten mä nukahdan viel nokosille, ku petaan sen yöpaidan sopivaksi nukkuma-alustaksi.

Mä vetelen tätä yöpaitaa pitkin sänkyä.

Joskus raahaan koko paidan lattiallekin asti, mutta useimmiten petaan siitä itselleni makuualustan.
Terv. Fiksu

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Sisar hento valkoinen - eiku veli ponteva harmaa!

Nonni, jouduin sitte sisar hento valkoiseksi veli ponteva harmaaksi. Emäntä tuli hirrrveen hirrrveen hirrrveen pipiksi viikko sitten ja pysyi pehkuissa kaks päivää putkeen. Se vaan niisti ja niisti ja niisti. Mikäs siinä munkaan auttoi muutaku hoivata! Suostuin jopa nukkumaan sängyssä päivät - mutta yöllä kyllä tahon olla lattialla. Emäntä kyl yritti mua käyttää vähän pissalenkeilläkin, mut oli ne lenkit niin lyhyitä, ettei isompi hätä irronnut. Niinpä hoidin kakka-asiat sit ihan ominpäin sisällä, enkä viittiny Emäntää turhaan vaivata ;)  No, paranihan se Emännyys siitä sitten ja päästiin taas normaaleihin rutiineihin.

Nyt mua on hiostettu uudella oppiaineella. Mun pitäs erottaa kumpi on pallo ja kumpi on ankka. Ei mene viel ihan putkeen. Mitä välii sil on kumpi on kumpi?

t. Fiksu - The Kakkamestari!

maanantai 3. maaliskuuta 2014

Avuliaisuuttani ei arvosteta.

Yritin auttaa Emäntää taas sen neuletöissä enkä ymmärrä miks se hyökkäs mun kimppuun kuin hyeena!!! Äimistyneenä irrotinkin hampaani lankakerästä, mutta olinhan mä sen jo ehtinyt saadakin haluamaani muotoon.  Emäntä kuului huokaavan syvään ja sanovan, että onneks ei lähteny puikko irti.  Ehkä onnistun paremmin seuraavalla kerralla ;)

Mulla kävi taas viikonloppuna ihana Tuisku-kaveri kylässä. Oli tosikivaa. Käytiin lenkurallakin ja oltiin tullessa niin kurassa (ei onneks kuralla), että molemmat päästiin suihkuun.

Tämmönenkin kaveri mulla on jokapäiväisenä vieraana.  En jaksa sille enää räksyttää, ku ei se oo siitä moksiskaan.  Emäntä vain vähän motkottaa, ku ikkuna on aina ihan kuolassa.

Viikonloppuna leikittiin myös poikien kanssa hiekkalaatikolla, mikä ei tietysti yleensä kuulu maaliskuun ekan päivän  ohjelmaan, mutta tämä talvi onkin ollut otollinen hiekkalaatikkoleikeille.

Auttelen vähän Lukasta hiekkakakkujen tekemisessä.  Luksulle kyllä apu kelpaa, mut Emännälle ei ;)
Terv. Fiksu

PS:

Ei Emäntä mua tästäkään kiitelly!!! No, ei tosin moittinutkaan, ku tajus itekin, että lankakerille on keksittävä VIELÄKIN PAREMPI säilytyspaikka. Hä-hääääää!