Emäntä on ihan pulassa mun kanssa, ku sen mielestä mä oon liiankin fiksu. Höh! Omasta mielestäni mä oon ihan tavallinen. TOTTAKAI mä avaan kuonolla roskiksen kannen, että pääsen roskiin käsiksi. Ihanhan se on niitten edellisten koirien, Rexin ja Nicyn, tyhmyyttä, jos ne ei ymmärtäny sitä kantta avata. Emäntä kuulemma osti työhuoneeseen kannelliset roskikset ihan niitten takia, ku ne avonaisista roskiksista levitteli roskat pitkin lattiaa. Mä vaan kattelin, ku Emäntä laittaa sinne roskia: avaa kannen ja pudottaa roskat. Mä teen sit samoin: avaan kannen ja nappaan ne roskat sieltä. (Tosin se ei nyt sit viimeaikoina ole multakaan onnistunut, ku Emäntä mokoma nosti ne roskikset pöydälle, joten en mä nyt sit yletä!!!)
Mut on yks toinen juttu, josta mä kuulin Emännän sanovan: "ei toi Fiksu ookkaan niin kovin fiksu". Ai miten niin muka? Kun ilta-ja aamupimeellä Emännän hahmo liikkuu ikkunan peilikuvassa, niin onhan se nyt hitto vie haukuttava ja muristava. Onhan se nyt ihan ennenkuulumatonta, että se siel ikkunassa hiippailee. Ihan haamulta se näyttää ja voi vaik hyökätä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti