Mulle on kehkeytyny vaivihkaa uus harrastus: pomppaan pöydälle aina kun kotiväen silmä välttää. Enää ei Emäntäkään kilju vaan nyt se tajuaa, että mua pitää kieltää sillon kun olen ponnistamassa... Mutta jos mä jo OLEN pöydällä, ni sillonhan se vain nostaa mut sieltä rauhallisesti alas ja raapii päätänsä. Emäntä on jo oppinu, ettei jätä mitään pöydälle tarjolle. Mutta (hi-hi) Isäntä ei ole sitä vielä oppinu! Eilen kun olin ollut yksin tuvassa jonkin aikaa, olin heitellyt palasokerit ympäri keittiötä ja vähän räpeltänyt näkkäripakettiakin. Emäntä ei uskonu, että sen olis Isäntä tehnyt - kyllä se mun piikkiin meni! (Mutta en kai mä niitä sokereita yhtään syöny???)
TURKKI POIS
Emäntä oli kyllästynyt mun ylipitkään turkkiin ja vei mut eilen taas Arja-tädin käsittelyyn. Musta tulikin oikein siisti poika, mistä Emäntä oli tänä aamuna tosi kiitollinen, kun maassa oli viis senttiä tuoretta nuoskalunta. Jos mulla olis ollu ne piiiiiiiitkät karvat, mustahan olis tullu vaan yks lumipallo. Nyt sen sijaan ei juuri yhtään lunta tarttunut turkkiin. Vain varpaisiin vähän, mutta mahan alle ei ollenkaan. Jipii. (Emäntä ei vain ole ehtiny napata siististä pojasta yhtään kuvaa. Tai kyl se eilen olis kännyllä ottanu kuvan, mutta akku loppui kesken tähtäämisen!!!)
Terv. Fiksu
Seuraavalla kerralla pitää ottaa ennen/jälkeen kuva.....vaikka onhan Fiksu, fiksu ennen JA jälkeenkin..... :)
VastaaPoista