Koiruuksia.

Mäpäs olen löytäny maailman parhaan nukkumis/tähystyspaikan. Mut mä en saa olla siinä rauhassa :(   Aina, ku Emännän silmä huomaa, se komentaa mut pois!!! Miks ihmeessä mä en sais maata makkarin kampauspöydällä???

Mä oon myös keksiny kivan leikin. Mut sekin päättyy aina tyhmästi. Mä nimittäin tykkään hirveesti riehua/pyöriä/hyppiä/pureskella hihnassa, ku ollaan lenkillä. Aluks Emäntä ei siihen kiinnittäny edes huomiota, mutta sitten se hermostu, ku sen omastakaan kävelystä ei tullu enää mitään, ku mä väkkäröin siinä hihnassa. No, niinpä se nyt HETI, ku mul rupeis olemaan kivaa, astuu sen hihnan päälle niin, että mä en saa päätä liikutettua - ja seisoo siinä ja ihailee maisemia. Sit jatketaan matkaa. Paitsi jos mä viel yritän väkkäröidä, ni taas Emäntä alkaa ihailla maisemia mun hihnan päällä. Kyl mä nyt oon jo oppinu, etten juurikaan edes aloita sitä riehumista. No, onneks mä kuitenkin pääsen joka päivä irtolenkillekin lähimetikössä, ni saan purkaa ylimäärästä energiaa ihan niin paljon kuin kintuista lähtee. Emäntä vaan läähättää perässä, ku maastossa on paksua sammalta, joka hidastaa köntyksen kulkua. Mä kyl minuutin välein käyn hakemassa Emännältä namipalan :)

Rallytokossa tehtiin eka rata. Ei se menny niinku Strömsöössä! Mä söss---eiku Emäntä sössi aika pahasti. Ja mä olin ihan kiihdyksissä, ku aluks Emäntä meni yksin sen radan ja jätti mut AINAKIN VIIDEN metrin päähän!!! Mähän huusin ja kiljuin sen perään ihan pää punasena ja kiihdyin sitte niin, etten kauheesti jaksanu niillä kylteillä keskittyä. Mut JOS mä jonkun kyltin kohdalla vähän keskityin, ni sehän meni hyvin sit. Mut pääosin ei! Mut Emännän vika sekin oli, ku ei se aina heti muistanu mitä piti tehdä, ni mä tein sit ihan omat kuviot.

Tänään on mehtälenkura viel tekemättä, taidankin ehdottaa Emännälle...

Terv. Fiksu, The Väkkärä